Viela vahan lisaa kun rauhoittus

Asken tuli aika paniikki kirjoitellessa, kun ei koskaan iteda milloin aikaloppuu kesken ja on hirmu vaikea koota ajatuksia mita taalla oikeastaan edes tapahtuu. Mutta lapsien kanssa on vaan hirmuisen kiva laulella ja leikkia. Eilenkin illalla kolme pyoritteli paani tayteen letteja ja yksi nukahti syliin. Taalla on myos muutama kissanpoikanen jotka kovin hellyyttaa minua. Varmaan joka kolmas kauppa tai auto on joko varustettu Jamaika jutuilla tai sitten Jesus tai jumala aiheilla. ”Jesus power international school” Ja muita vastaavia. Mutta siis todellakin tanaan meidan oli vihdoin tarkoitus menna kotiin, mutta projekti vaikuttaa vahan epailuttavalta koska juuri silla hetkella, kun meidan olisi pitanyt saapua ja majoittua sinne, niin ne olikin lahtenyt matkalle. Joten luutavasti tama tietamattomyys minimoituu kohta miinuksen puolelle lahtotilanteesta ja ehka jo ensiviikolla ollaan sijoittauduttu. Karen tosiaan viipyy taalla vain puo9livuotta. Mutta silti iloinen etta taalla on noita muita samassa kaupungissa jotka on vuoden myos. Tosin saksankieleen hetkittain meinaa naksahtaa vahemmastakihn.

Ihan parhaalta tuntuu kuulla teista ja oon iloinen etta mulla on taalla lukiolaiskalenteri mukana, niin naan esim sen milloin kaiffarit istuu kirjoittelemassa salissa ja kaikkea muuta! Taalla rakastetaan rauhaa ja rakkautta. Ja aika paljon myos jumalaa.

Mutta aika on totaalisesti erikasitemaailmasta kuin siella teilla. Kertoohan joku kun ensilumi on satanut. 9: Seee uaa

Advertisement

Ma me mo aha oo!

Eli tervehdys kaikille taalta tasapuolisesti. Taalla on ollut vahan sijoitusongelmia, tai siis vaikea sijoittua itsekkaan ja tajuta mita tapahtuu. Tuntuu etta aika ei kulje ollenkaan mutta kylla se silt i kulkee. aika on ollut mahtavaa ja todella hienoa taalla. Oltiin tosiaan viimeviikko leirilla paikassa X Ja nyt perjantaina tultiin kumasiin. Nyt en nae mita olen kirjoittamassa koska tama kone on aika laatutavaraa.

Mun kanssa samassa projektissa tulee olemaan Karen joka on tanskalainen mukava tytto. Tanaan meidankin piti vihdoin kotiutua kun kaikki muut tekivat sen jo viime perjantaina. Mutta meidan prjojektissa on jotain ongelmia joten will see. minne sita paatuu. Nyt ollaan Mitjan Ja Philippin (Saksalaisija) Projektissa Cumulus orpokodissa majoittumassa ja siella on kylla tosi jees meininki. Ensi kosketus lapsiin oli se kun ne ymparoi meidat kaikkialta ja kun nimi oli tiedossa tuli vaan huutelua ”YOU ARE MY MOTHESRRRRRR.” Tai jotain. Siis todella hellyyttavaa.

Leiri oli mahtava Ja tutustuttiin muihin vapaaehtoisiin myos, eniten ehka juttelin Annan kanssa joka on saksasta mutta se majoittuu Accrassa eipa siina. Opeteltiibn myos puiuhumaan Twita ja nyt sita voi jo small taltata vaan viikon intensiivi kurssin jalkeen. Se on ehka about maailman helpoin kieli! 🙂 Ei epasaannollisia verbeja eika mitaan muutakaan. Enganti tosin jotenkin vciela vahan tokkii tuvlee vaaria sanoja sanan peraan muttei se mitaan. Vaikea hahmottaa ettei tule puhumaan suomea nyt vuoteen.

Mulla on myos uusi nimi taallaAbema Maanu. Kaikille annettiin leirilla koska lapset ja kaikki kyselee sita aika paljon. Seremonia oli todella jannittava ja outo Siina piti jotain vakevia horpata ja sitten ne jotain selitti mutta hauskaa silti.

Suihkuja ei pahemmin ole, vesi on haettu aina kaivoista missa ollaankaan oltu. Ja sitten pedseydytty vahan mokki tyyliin. Ihan mukavasti sekin sujuu.
J
Ja ruoka on ollut todella hyvaa nam paljon riisia ja kanaa ja huhhuh.
bankoa ym. taalla lahinna syodaan kasin.

jokupaiva kaytiin Hannan kanssa leirilla myos kaivolla suihkussa yolla kun kaikkialla sirisi ja surisi ja tahdet loisti taivaalla se oli hieno hetki.

Hienoa ja normaalia kaikki onkin, vaikka vahan hammentaa se ettei juuri kukaan tieda mitaan. Mutta enpahan itsekaan enaa tieda. Se on toisaalta van rentoa. Kumasi mitt town on kylla tosi ihana paikka ja varmaan aijotaan jollekin rumpukurssille ainakin. Tropiikin voi tuntea ja haistaa ja kokea. Joskus sataa joskus paistaa mutta viela ei ole liian tukalaa. Ollaan kayty myos baarissa istuksimassa kun se on normiiltaviettoa taalla ja paikka on kylla miellyttavaa kun soi reggae ja afrikanbeatilla varustettu musiikki ja ihmiset riemuitsee.\

Myosmyos uskonto on taalla ihan kaikkialla, kaytiin eilen kirkossa visiitilla joku tunti kun se on orpokodin yhteydessa ja siella ne kaikki parahtaa vaan aika kovin. Laulaa ja huutaa ihmettelee ihmetapahtumia ja laulaa. Luulin myos etta kadulla kulki joku joukkue joka oli jotain voittanu kun hurras ja kanto jotain mutta se olikin hautaarkku . joooo. Paa halkeaa tasta kaikesta informaatiosta. Elaimet on ollut kivoja ja ne lapset varsinkin. Ehka taa tasta rauhottuu kunhan joskus paastaan kotiutumaan jonnekin. Ihmisten kanssa on hauska jutella kun ne on tavallaan niin erilaisia mutta samalla asialla tms. Meita on taalla kumasissa kai 8 j vapaaehtosta ja varmaan aika paljon tullaan toisiamme myos nakemaan.

leirilla samaan aikaan oli myos rumpuryhma ja tanssijaa joten paasittn soitteleen vapaa-ajalla annan ja mitjan kanssa ainakin ja muitakin ja oli tosi jees ja halu oppia lisaa, kaikkea!! Nukkumaan normaalisti ehka joskus 10 ja heratus 6-7 valilla. leirilla ei kylla voinu nukkua ihan niin hyvin enaa aamulla vaikka kokoajan vasyttikin kun ovi otti aika pahasti kiinni lattiaan niin aani oli mieleton aina kun joku meni vessaan. Vesivessaan ihan, johon tosin piti myoskin kanstaa itse vesi.

Ehka se siitta talta eraa.
ei mitaan hajua.
huomenna varmaan taas kaupunkiin katselemaan markettia ja jos vaikka muitakin nakisi mutta nytkin ollut todella ktotisaa tuolla orpokodissa leikkia lasten kanssa ja jutella huoneessa = musaakkia. eli aika normaalia ja samanlaista. Tanaan myos kaytiin mitjan kanssa pelaamassa jalkapalloa poikien kanssa parituntia ja oli kylla aika kuumaaa huhh meininkia! JOOOO. Nahdaan taas kerrotaan joskus jotain nams moi Me din de suvi.

perilla jossain hetkellisesti

joo eli nyt tama jo melkein toimii ja koitan kirjoitella pikaiseen. Eilen oli matkapaiva ja se oli aika hilpea, millaan hetkella ei oikeastaan jannittanut ja samalla koneella kanssani saapui jokunen kymmenen saksalaista tyyppelia. kokoajan ohjeistus on ollut aika minimaalista ja ensin vain odottelimme kentalla kunnes meidat laitettiin taksiin joka meni jonnekkin jonne meidat jatettiin keskenamme nukkumaan. se oli jonkun koti. siina hengailtiin sitten joidenkin paikallisten kanssa ja mentiin jonnekin katolle katselemaan maisemia Accra on  lammin ja kaunis. siella olen kun olen saanut sijoitettua sijaintinikin valiaikaisesti kartalle. kaikki muut tosiaan puhuivat saksaa paitsi mina niin tuli aika hammentunut olo mutta tanaan tanne on jo muitakin saapunut.

Herattiin joskus 6 aamulla kukon lauluun ja se oli aikas mukavaa, niilta muutamalta paljalta jotka jaoimme keskenaan. jepsjeps. lammin kiva kotoisa ja jotenkin itsestaanselva tama oleminen taalla vaikka juuri mitaan ei ole tapahtunutkaan. tanaan kautiin keskenamme my;s Accran keskustassa ja marketilla jossa oli mm. meneillaan joku henkinen puhdistautuminen jossa muutama ihminen vaan huuteli ja oli aika hyvissa meinigeissa kasi toisen paalla. paalla jossa siis kasvaa hiukset. paikalliset bussit ovat myos hauskoja jolla matkaamme kyytiin vaan ja kaikkialla soi reggae. tulee ehka maailman sekavinta tekstia mutta pitaa jotain kivaa kertoa tata ennenkun huomenna kuulemma lahdetaan viikon kestavalle leirille, jonnekin. kukaan muukaan ei tieda tulevaa kotiaan tai missa tulee asumaan joten tama epatietoisuus on kaikille yhtalaista ja mukavaa oltavaa. Kaikki on niin varikasta, lamminta ja ranta oli maailman idyylisin aallot loivat ja ihmiset pelasi rantabaarissa bilista jeah.

Suomi tuntuu nyt maailman kaukaisimmalta ajatukselta ja vaikka taallakaan ei oikeastaan ole viela juuri mitaan silti saa vaan rauhassa olla ihmetella ja haahuta ja jutella vastaantuleville ihmisille jotka toivottavat useimmiten hyvaa. Pienoinen rapostti. ps. Frankfurt oli maukas kun satoja ja tuhansia ihmisia sielta ja taalta pain maailmaa todella kauniina omine itseineen edustavina percoonina. Ensiyona meita kai pitaisi nukkua joku lkahemmas 20 ihmista noilla parilla patjalla lattialla ja about. leveennetyssa kerrossangyssa, ellei pojat paase jalleen johonkin naapurustoon majoittumaan. Eli kaikenkaikkiaan rentomeininki ja olette mielessa kuitenkin myos kun tekis mieli heittaa jotain lappaa muttei aina kykene koska kokoajan vaan tajuaa ettette te mitaan suomee osaa hei comoon! hihhih. Ehkapa palailemme leirin jalkeen asiaan ja silloin myos jo tietanen jotain tulevasta elamastani taalla.

ja ps. ruoka on ihan todella hyvaa ollut, mausteista riisia ja kananmunaa ja jotain en tiia mita muuta kaikkee, ja pussivesihassu. Ja tuolamajapaikka kotona on vaan hengannut joku mummo siivoomassa pihalla mutta kukaan jarjeston tyypeista ei siella pyorinut sanoi vaan etta nahaan huomenna.

Nahaan me sitten vuoden paasta tai joskus. hulluinta etta on vasta paiva takana vaikka tuntuu etta haaah???!? Ja vaatteet on sairaan hienoja. ja ja ja ja ja ja ja!!!))!___!!)!) Ehka  tiedatte mielen tilan. mieleisen , sen senuiitti.  ps. nyt on my;s uusi numero jota en nyt kylla muista et en enaa naa heti tekstiviesteja.

Heihei Suomi

No leikin ja totuttelen edelleen LIEVÄSTI tähän blogi ajatukseen, mutta kuitenkin.

Nyt on viimeiset hetket suomessa menossa, ja aika tarkalleen 30 tunnin päästä jätän tämän maan taakseeni. Melkein kaikki hyvästit (eli HEIHEIt ja tavataan jälleen vuoden päästä tai joskus) on nyt huodettu. Ja en ihan ehkä olisi uskonut kuinka helpolla siitä onkaan vielä selvinnyt. Tiedossa on kuitenkin se että matka tulee olemaan hyvä mahtava ja paras ja ainoa asia mitä tämänhetkisessä elämässäni voisin todella ja realistisesti tehdä. jotenka naks vaan. Ohan se haikeaa mutta tiedän että kaikkien teidän elämä ja minun myös tulee olemaan aivan mahtavaa ja ihanaa tämän vuoden aikana ja muutenkin. Kokemuksia satamiljoonaa ja yllätyksiä, olettamattomia asioita senkin edestä. Onko mitään iloisempaa?      EIII.

Tänään oli ystävien vuoro, huomenna perheen ja muiden sellasisten. Istuttiin Vakiopaineessa ilta koska luonnollisempaa ympäristöä ei olisi ollut viettää viimeisiä. Ja hyvä mieli on hyvä mieli on hyvä mieli on .. hyvä!

Tuntuu oudolta selittää mitään oikeastaan koska kaikki on . suhteellisen absurdia. Käytännössä kaikki tämä elämä mitä olen tähänasti elänyt on ollut yhtä ja samaa. Aina samassa kotona tiettyjen ihmisten ympärillä, omalla kielellä, kulttuurilla ja tavoilla  + käsityksillä. Nyt ihan randomilla vaan kaikki muuttuu. Ympäristö jokainen ihminen, ilmasto, kulttuuri ja kieli. Vain minä olen ollut täälläkin samaa. Ehkä joskus ymmärrän ja tiedän mitä kaikkea tämä tulee merkitsemään minulle, ja muillekin mutten sitä todellakaan vielä tiedä. En häivähdystäkään. Se oikeastaan tekeekin kaikesta niin hauskaa.

Edellisellä viikolla laitoin tosiaan vastaanottavalle järjestölleni mailia tulevasta isäntäperheestäni/kodista, kun olisihan se ihan hauska jotain tietää minkämoisissa oloissa ja  keiden kanssa sitä tulee elelemään seuraavan vuoden. ja ennen kaikkea kenen säännöillä! Vastaukseksi sain iloiset kesän jatkot ja tapaamisodotukset ja toteamisen siitä ettei heillä ollut lisäinformaatiota heistä. 2 vuorokauden kuluttua olen siis . jossain . paikassa. Ja Seikkailussa.

Suomi on ihan kiva mutta tuolla mä voin käyttää mekkoja vuoden ympäri, ainakin suunnilleen. Hah jo siinä on melkein hyvä syy lähtöön (lisää hah.) Pitäähän sitä vielä kokea ja oppiipahan senkin sitten tietämään mitä tämä suomi on muutakin kuin yhteiskunnan kusetusta (eeeeeeeeeee.h) Eli nams.

Ja vaikka tuo vuosi onkin jo ihan korvilla, ja pitkä aika on niin hei. Relaus vaan. Itse olen vasta 19 vuotias kun sieltä palaan?? Hiuuauaa. Toinen kymmenkään takana, ja niin se kaikilla muillakin meneepi. Kaikkee kerkeää, teidänkin kanssa täällä vielä tehdä ja seikkailla ihan kaikkea mahdollista kun olen vain itse itseni kanssa siihen onnistunut niin etteköhän sitten tekin jeee (: + sekavuus.

Haikeus on kivaa mutta niin on iloitseminenkin ja onni kaikkialla + hetket. Toivonpa vaan että tekin ystävät tuttavat kaiffarit tms. randomit ketkä ikinä tulette jakelemaan miullekin hetkiänne Africcaan päin vaikken niissä fyysisesti läsnä pystyisi olemankaan. (Luottamus on silti kova) Eihän varmaan mitään muuta parempaa maailmassa olekaan kuin kokemusten ja hetkien jakaminen. Iloissa ja suruisisissa!

Ehkä vaikenen sekavalta avautumiseltani taas tältä tovia. Ja ehkä kerron sitten kun paikanpäällä jonnekin olen eksynyt missä menen ja mitä yleensäkään tapahtuu.

(+Kaikkea kysyä saa, Ei saa mua pelätä ei ei ei.!) Kiva suommmi.

[Tämä on loppulaulu mutta kaiken loppua se ei kuitenkaan merkitse aina jotain jää]